79 vuotta sitten 1941 Karjalan Kannaksella Riihiön lohkolla Savolaismiehistä kootussa Jalkaväkirykementti 49:ssä sotajoulua vietettiin seuraavasti. Jalkaväkirykmentin historiikissa Jääkärieversti E.I. Järvinen kertoo:
“Joulua vietettiin vaatimattomissa ja alkeelisissa oloissa. Vain harvoja korsuja oli ehditty rakentaa valmiiksi. Suurin osa joukoista majoittui teltoissa. Ruoka ja muu kestitys oli kyllä hyvää, mutta valaistusaineiden puutteessa täytyi tämä valon juhla viettää suurimmaksi osaksi pimeässä.
Aattona ja ensimmäisenä joulupäivänä kiersi rykmentin komentaja kaikki korsut ja teltat toivottamassa silloisissa oloissa niiden asukkaille hyvää joulua. Pataljoonien pastorit pitivät jumalan palveluksia olosuhteitten sallimissa puitteissa.
Aatto-illan yhteisaterian aikana esitti rykmentin esikuntaportaassa luutnantti Martti Saraste kirjoitamansa runomuotoisen kuvauksen JR 49:n hyökkäyvaiheesta.
Jouluna 1942 kävi rykmentin komentaja evl Järvinen, kuten edellisenäkin vuonna, kaikissa korsuissa toivottamassa hyvää joulua.
Olosuhteet olivat nyt paljon paremmat. Kaikki asuivat hyvissä korsuissa, valaistusvälineitä ja- aineita oli riittävästi.Mukana oli oikeaa juhlamuonaa, jonka höystönä oli poikien saamat siviilipaketit. Tavanomaiseen juhlapäivä-annokseen kuului 0.1 litraa viinaa miestä kohti.
Mieluisia jouluvieraita rykmentissä oli Juvan kunnan edustajat, jotka viettivät aatto- illan rykmentin esikunnan mukana. Riihiöön oli saatu pieni polttomoottorigeneraattori, joka jauhoi sähkö pienen yhdyskuntamme valaisemiseksi. Yhä useammista merkeistä voitiin päätellä, että sota tulisi jatkumaan vielä kauan”
2020 lähes koko maailma, mutta pienenä osana urheilumaailmaa myös Mestis, SaPKo ja kaikki SaPKolaiset ovat nyt noin 10 kk herkeämättä seuranneet pandemian vaikutuksia työ-elämään, matkustamiseen, harrastuksiin ja jokaisella on myös jatkuvasti ollut huoli omasta ja läheisten terveydestä. Nyt meillä on rokotteen myötä nähtävissä ensimmäiset merkit, että 2021 vuoden kuluessa otettaneen askel pandemian jälkeiseen aikaan.
Kauden 2019-2020 osalta mestaruudet jätettiin eurooppalaisissa sarjoissa pääosin jakamatta. SaPKo oli valmiina pelaamaan pitkän kevään, mutta kausi päättyi sarjojen keskeytykseen 13.3, niinkuin talvisota oli päättynyt päivälleen 80 vuotta aiemmin!
Mennyt kevät, kesä ja syksy on ollut melkoista vuoristorataa, uskaltaisin sanoa- kaikilla Mestis seuroilla.
Sarjaa pystyttiin kuluneena syksynä pelaamaan lohkovaiheessa noin 2 kuukautta, vaihteleva määrä otteluja, ennenkuin pandemian toinen aalto marraskuun lopussa sotki suunnitelmat.
Joukkueena kuluvan kauden SaPKo on ollut urheilullisesti pääosin tavoitteissaan, mutta ymmärrettävästi erilaiset muuttujat pitkin kuluvaa kautta ovat vaikuttaneet jokaisen joukkueen jäseneen jollakin tavalla!
Tällä hetkellä ( illalla 22.12.2020) suunnitelmissa on palata takaisin kaukaloihin pelaamaan 2.1.2021 - Lienee kuitenkin aika utopistinen haave?
Tällä hetkellä kaikki odottavat (viranomaisten) ja Jääkiekkoliiton linjauksia tammikuun 2021 osalta.
Päätökset tullevat joulupukin saapumisen kanssa samoihin aikoihin. Kumpaan sitten enemmän uskoa joulupukkia? vai mahdollisen sarjan pelaamista ilman epävarmuustekijöitä keväällä 2021?
Nyt tarvitaan niitä kolmea itämään viisasta miestä,jotka antavat oikean ohjeen Mestiksen jatkamismallista ja -ajankohdasta!
SaPKossakin on jouduttu talouden kanssa ns. miinakentälle ja on oltu pakotettuja henkilöstön lomauttamisiin, mikä kertoo karua kieltään kokonaistilanteesta.
Kaiken keskellä on kuitenkin syytä kiittää pelaajia ja talkoohenkilöitä yrityspelin myyntitalkoista ja samoin kiitokset “ laumassa on voimaa” kampanjan kautta SaPKoa tukeneille henkilöille, yrityksille, yhteisöille!
Se miten kaikki tämä epävarmuus ja taloudellinen ahdinko vaikuttavat suomalaiseen jääkiekkokenttään, Mestikseen ja SaPKoon, selvinnee tulevina vuosina.
Myös Suomen jääkiekkoliitolta tarvitaan linjauksia tulevaisuudesta,jotta hengissä olevat seurat voivat tehdä edelleen sitä tärkeintä perustyötä eri sarjatasoilla.
Jääkiekkoliitto kuitenkin elää ja voi hyvin, jos sarjat ja joukkueet voivat hyvin?
Niinkuin Riihiön lohkolla 1941-1942 tuossa aiemmin kuvattiin; joskus on vaikeaa ja puutetta, mutta yhteisellä ponnistuksilla ja uhrauksilla saavutetaan ennemmin tai myöhemmin parempi huominen.
