SaPKossa lähes koko ikänsä eri pallopelejä pelannut Raimo “Rase” Turkulainen on kuollut 9.4.2021 Savonlinnassa.
Raimo Turkulainen syntyi Jääskessä 14.3.1944. Sodan jälkeen elämäntie toi Savonlinnaan, missä Kasinonsaaren ja Kirkkopuiston poikaporukoissa nuori mies sai innoituksen urheiluun ja jalkapalloon STPS:n junioreissa Helsingin olympialaisten aikoihin 1952. Luistelemaan “Rase” oli oppinut jo 4-vuotiaana.
Ossi Parkkinen toimi samoihin aikoihin SaPKon puuhamiehenä ja uuden jääpallomailan houkuttelemana Rase siirtyi SaPKoon ensin jääpallon ja jalkapallon pariin. Tuolloin Rasen pelikaverina oli myös nyt jo edesmennyt SaPKon kunniapuheenjohtaja Ake Rinkinen.
Raimo Turkulainen pelasi ensimmäisen miesten jääpallo-ottelunsa 13-vuotiaana, mutta pian lajeiksi valikoituivat jalkapallo ja jääkiekko
Jääpallo jäi Rasen lajivalikoimasta 1960-luvun alkupuolella, jolloin SaPKo luopui jääpallon sarjatoiminnasta pelaajapulan vuoksi. Jääkiekon rinnalla Turkulainen pelasi jalkapalloa SaPKossa aina vuoteen 1971 lähinnä maakuntasarjassa, mutta myös Suomen kakkostasolla suomisarjassa kesällä 1969
Miesten jääkiekko-ottelussa Rase oli mukana jo 13-vuotiaana Kuusankoskella ja onnistui heti maalinteossa.
Ensimmäisen virallisen jääkiekon sarjaottelunsa Rase pelasi 1958 Imatran Ketterää vastaan. Ketterä teki ottelusta protestin Rasen alaikäisyyden vuoksi, mutta Jääkiekkoliitto hylkäsi vastalauseen, koska alaikärajaa ei silloin tunnettu.
Rase opittiin tuntemaan taitavana pelaajana ja hän onkin muistellut SaPKon 75-historiikissa:
”Penskana pelattiin Kirkkopuiston pienessä tilassa kymmenpäisellä poikaporukalla. Ketään ei jätetty sivuun. Ahtaissa tiloissa piti kikkailla eri lailla, että pystyi pitämään kiekkoa hallinnassa. Tuolta ajalta pelituntuma lienee peräisin”
Raimo Turkulaisen jääkiekon pelaajaura ajoittuu 1960-ja 1970 luvuille, jolloin laji nousi Suomessa vähitellen salonkikelpoiseksi. Maakuntiin saatiin tekojääratoja (Savonlinna 1966) ja Rase oli näköalapaikalla lajin muutoksissa. Koko kentän taklaus sallittiin 1968 ja kokopuumailoista siirryttiin 1960-luvulla osittain lasikuituvahvisteisiin ja lavoista käyriin mailoihin. Raimo Turkulaisen aktiivinen pelaajaura päättyi samaan aikaan, kun Savonlinna sai jäähallinsa1978
Siviilityö ei tuolloin mahdollistanut jatkuvia työstä poissa-oloja jääkiekon vuoksi.
Kanadalainen Danny Malonen toimi pelaajavalmentajana 1967–1968 ja
Rase muistelee:” Danny toi SaPKoon kanadalaista tsemppiä. Suomen Cupissa voitettiin Ilves kotona ja Lauritsalassa oltiin häviöllä SaiPalle 4–2, mutta Danny iskosti kaikkien päähän, että tätä peliä emme häviä ja käänsimme homman kotiin 6–4 voitolla. Päästiin Suomen cupin loppu- otteluun Suomi-Sarja joukkueena, mutta hävittiin sitten Ässille 7–0 Savonlinnassa”
Raimo Turkulainen pelasi jääkiekkoa koko uransa SaPKossa lukuun ottamatta armeija-aikaa Mikkelissä (MP)
Yksi yleisölle mieleenpainuvimmista ja historian kirjoihin jäänyt suoritus oli SaPKo-Karhut SM-sarjaottelussa 5.2.1967 syntynyt silloisen SM-sarjan nopein avausmaali.
Raimo Turkulainen syötti aloituksesta Risto Alholle, joka pisti kiekon maaliin ajassa 0.05 (viisi sekuntia) Karhu maalivahdin Matti Janssonin vielä taputellessa patjojaan.
Rase pelasi lähes kaikki SaPKon SM-sarjaottelut (88) vuosina 1966–1971
84:ssa ottelussa syntyi peräti 33 maalia ja 25 syöttöpistettä. Raimo Turkulaisen vahvuuksia pelaajana olivat hyvä laukaus ja taitavat harhautukset ja hän oli luonnostaan maalintekijä.
Mukavimpana muistona uralta Rase pitää nousua takaisin SM-sarjaan 1968 kevätalvella, jolloin SaPKo voitti puhtaalla pelillä koko Suomi-sarjan itälohkon ja nousi takaisin SM-sarjaan. Kauden 14:sta ottelussa Rasen pistesaldo oli 22+14=36, millä hän voitti kirkkaasti koko sarjan pistepörssin.
Katkerin pelimuisto on kaudelta 1972–1973 jolloin SaPKo oli nousemassa takaisin SM-sarjaan ja ratkaiseva ottelu käytiin Raumalla yli 5000 katsojan edessä.
“Karsintasarjan viimeinen ottelu oli Rauman lukkoa vastaan Raumalla. Savonlinnassa oli voitettu 3–2 ja hallittiin peliä, mutta Raumalaiset aloittivat kellopelin. Kello aina välillä hajosi ja kävi. Kolmatta erää oli pelattu vain 12–15 min, kun peli vihellettiin päättyneeksi ja Lukko voitti 3–2
Rauman Lukko nousi SM-sarjaan. Lukon Teppo Rastio kävi pelin jälkeen taputtamassa olalle ja sanoi, kuule Rase tälläista tää on joskus”
Rasen aktiivinen pelaajaura päättyi 1977 vuotta ennen, kun Savonlinna sai jäähallinsa 1978
Sopimus oli tehty jo jatkosta Kajannon Jorin kanssa, mutta Kai Rosvall ei hyväksynyt työesteitä ja pelaaminen 1.divisionnassa loppui.
Yksi suuri Savonlinnalainen jääkiekkopersoona on poissa. SaPKo myötäelää omaisten suuressa surussa.
Meille kaikille Rase elää muistoissa suurena SaPKolaisena: pelaajana ja seuratyöntekijänä, mutta ennen kaikkea mukavana ihmisenä.
SaPKo legendan poismenosta huolimatta Raimo Turkulaisen muisto säilyy SaPKossa ja Savonlinnassa. Jäädytetty pelinumero 10 on ja pysyy kunniapaikalla Talvisalon jäähallin eteläpäädyssä.
Tuusulassa 10.4.2021
Pekka Linden
Nuoremman polven SaPKolainen
