12.2.2019
Juniori-SaPKo ja SaPKo kutsuvat kaikki pipolätkään ilmoittautuneet lapset ja nuoret, sekä yhden vanhemman/perhe seuraamaan keskiviikkona 20.2.2019 klo 18.30 Talvisalon Mediatili areenalle Mestis ottelua SaPKo – Kiekko-Vantaa.
Kokoontuminen klo 18.15 Talvisalon Mediatiliareenan pääovien eteen.
Tapahtumaan kutsutuilla henkilöillä on vapaa sisäänpääsy
8.2.2019
Lähde ystäväsi kanssa kannustamaan SaPKoa! Torstaina 14.2. on virallinen ystävänpäivä, mutta me jatkamme sitä perjantaille! Tarjoamme sen kunniaksi seisomapaikat kaksi lippua, yhden hinnalla (2in1), kun ostat liput ennakkoon Ticketmasterin verkkokaupasta tai SaPKon toimistolta. Tarjous on voimassa torstaihin 14.2.2019 klo.23.59 saakka.
Lisätietoja SaPKon toimistolta.
Ennakkolipun osto linkki: https://www.ticketmaster.fi/event/sapko-peliitat-lippuja/236165
5.2.2019
Klikkaa tästä juhlapelipaita huutokauppaan. Huutokauppa on voimassa 5.2. – 11.2.2019 klo 12.00 saakka.
4.2.2019
SaPKo ja Toni Henttonen ovat purkaneet yhteisymmärryksessä kuluvaa kautta koskevan pelaajasopimuksen. 24-vuotias SaPKo kasvatti on pelannut 164 Mestis ottelua kotiseurassaan, mutta nyt tarjoutui mahdollisuus nopeasti päästä toteuttamaan pikkupojasta asti haaveilemaansa unelmaa pelata Liigassa.
SaPKo ei tällä kertaa halunnut olla esteenä siirrolle, vaikka joukkueen hyökkääjätilanne on ollut kauden aikana kovallakin koetuksella loukkaantumisten takia.
-” Päätös oli seuralle äärimmäisen hankala, mutta emme katsoneet viisaaksi evätä Tonille tarjottua mahdollisuutta päästä kokeilemaan taitojaan toiseen perinteikkääseen seuraan Tampereen Ilvekseen”
Tampereen Ilves oli siirtoasiassa aloitteellinen osapuoli ja asiat etenivät viime viikolla, ratkaisu tehtiin torstaina. Toni Henttosen poissaolo 26.1 IPK ja SaPKon 90-vuotta juhlaottelusta ei liity millään tavalla tähän siirtoasiaan. Pelaaja oli sairauslomalla, mutta kyse ei ollut loukkaantumisesta.
Toni Henttosen lähtö Tampereelle ei helpota SaPKon hyökkääjätilannetta ja SaPKon on selvitettävä, onko sopivia pelaajia saatavilla ennen 15.2, jolloin siirtoikkuna umpeutuu. SaPKo pelaa seuraavan Mestis ottelunsa Heinolassa ke 13.2.
SaPKo kiittää Toni Henttosta pitkästä urasta kasvattajaseurassa ja toivottaa menestystä Liiga uralle!
1.2.2019
1. Kuka olet ja miten elämä on kuljettanut sinua sitten (SaPKo) aikojen?
– Pekka Tirkkonen. 1987 lähdin SaPKosta Liigaan, jossa edustin TPS:ää, KalPaa ja SaiPaa yhteensä 14 kautta. Lisäksi pelasin Saksan pääsarjassa 2 kautta, Ruotsin pääsarjassa kauden ja Tanskan pääsarjassa 4 kautta. Valmentajana olin SaPKossa 2008-2012. Sen jälkeen valmensin SaiPaa 4 kautta, Sveitsissä 2 kautta ja nyt valmennan Saksassa ensimmäistä kauttani.
2. Mikä ja milloin oli/on rooli tai tehtävä SaPKossa?
– Pelaajana vuosina 1977- 1984 juoniorijoukkueissa ja edustuksessa vuosina 1984-87. Valmentajana edustusjoukkueessa marraskuusta 2008 kauden 2011-12 loppuun.
3. Mikä oli SaPKon merkitys omalle urallesi pelata tai valmentaa tai toimia SaPKossa?
– SaPKosta sain hyvän koulutuksen ja valmiudet molempiin rooleihin.
4. Ketkä olivat oman aktiiviaikasi (tehtävästä riippuen) mieleenpainuvimpia pelaajia tai henkilöitä?
– Pelikavereina Pekka Nissinen, Adu Ruohoaho, Vesa Karjalainen, Steve MacDonald, Ari Tamminen ja Petri Matikainen. Valmennettavina Kalle Konsti, Jesper Piitilainen ja Jan Mikael Järvinen. Omina valmentajina Petri Kukkonen, Pasi Massinen, Hannu Muhonen ja Kari Kivilompolo. Toimihenkilöinä Eino Närhi ja Pekka Linden joukkueenjohtajina, Aki Koponen (huoltaja), Jampe linnanmurto (huoltaja) ja Jarmo Puustinen (huoltaja).
5. Mitkä olivat toimikautesi huippuhetkiä tai huippukausia. Onko joku ottelu tai tapahtuma, mikä et unohda? Entä Suurimmat pettymykset?
– Huippuhetkiä koko juniori vuodet pelimatkoineen ja hyvine kavereineen. Pettymyksinä ehkä valmentaja ajalta tappiot play- offseissa ensimmäisellä kierroksella D-Teamille ja Jokipojille.
6. Olet varmaan seurannut SaPKo pitempään. Mikä on mielestäsi muuttunut vuosikymmenten saatossa Savonlinnassa ja SaPKossa?
– Vuosien saatossa mielestäni suurin muutos on ollut katsojamäärissä, aikaisemmin 1000-1500 katsojaa oli arkipäivää.
7. Nimeä kaikkien aikojen SaPKon tähtikentällinen (SaPKossa pelanneet) Kuka on ollut mielestäsi SaPKon paras pelaaja kautta aikojen?
– Tähtikentällinen mv Jarmo Myllys, puolustajat Paavo Tirkkonen ja Jyrki Turunen, hyökkääjät Steve MacDonald, Rassa Turkulainen ja Jussi Piuhola. Paras pelaaja kautta aikojen Paavo Tirkkonen.
8. Miten harjoittelu on pelaajan tai valmentajan näkovinkkelistä muuttunut omana aikanasi?
-Kesäharjoittelu mennyt enemmän henkilökohtaisemmaksi ja järkevämmäksi. Ennen harjoiteltiin kesät yhdessä joukkueena. Määrät varmasti pysyneet samana.
9. Olosuhteista puhutaan paljon – Millaiset olivat olosuhteet aikanasi pelata tai valmentaa SaPKossa. (Tekojää tuli Savonlinnaan 1966 ja nykyinen jäähalli valmistui 1978 ja harjoitushalli valmistui 2018)
– Aloitin junioreissa syksyllä 1977, jolloin oli vielä tekojää. Seuraavana syksynä 1978 saatiin jäähalli ja innostus oli valtava. Se on ollut suurin muutos minun vuosinani.
10. Tuleeko mieleen , joku erikoinen tapaus tai asia tai sattuma SaPKo ajoilta (jonka voi jo nyt kertoa)?
– Kaudella 85-86 pelasimme Forsassa FoPsia vastaan ja kotijoukkue johti kahdella maalilla. Peliä oli jäljellä vajaa minuutti ja pelasimme kahden miehen alivoimalla. Teimme kuitenkin vajaalla kaksi maali viimeisellä minuutilla, muistaakseni Nissisen Pekka ja Adu Ruohoaho. Jatkoajalla sitten Risto Korpela ratkaisi voiton meille!! Riemu oli valtava ja kotimatka lyheni aika paljon!!
11. Jos saisit päättää, miten muokkaisit suomalaista jääkiekon pääsarjojen sarjajärjestelmää? Onko nykymuotoisella Mestiksellä tulevaisuutta?
– Liigan ja Mestiksen välille karsintasarja. Liigan kaksi viimeistä ja Mestiksen neljä parasta, kaksinkertainen sarja, jonka kaksi parasta pelaa Liigassa seuraavana vuonna.
12. Onko Savonlinnassa joskus mahdollista pelata jääkiekkoa nykymuotoisella pääsarjatasolla?
-Talous ja olosuhteet olisivat varmasti suurimmat haasteet Liigassa pelaamiselle.
13. Mitkä ovat mielestäsi SaPKon huippusaavutukset tai kohokohdat (Nousu Suomi Sarjaan 1964, Nousu Mestaruusarjaan 1966, Sm -sarja karsinnat 1973, Linna Hockeyn aika 1980 -luvun alussa, Liigakarsinnat 1995, Mestismestaruus 2017) vai joku muu asia tai kokonaisuus?
– SaPKon huippusaavutukset mielestäni ovat nousu SM-Sarjaan 1966 ja pysyminen siellä 1968-71 sekä Mestis mestaruus 2017.
14. Elämässä on yla- ja alamäkeä ja joskus tasaisempaa- niin myös seuratyössä. Mitkä olivat SaPKo aikasi pettymyksiä?
Kts vastaus nro 5
15. Mitkä ovat terveiset 90 -vuotiaalle Savonlinnan Pallokerholle ja Savonlinnalaiselle jääkiekolle?
– Työn iloa ja yhteen hiileen puhaltamista koko Savonlinnan jääkiekkoilulle ja SaPKolle!! Onnea 90-vuotiaalle, perinteikkäälle seuralle joka tunnetaan ympäri maata!!
Terveisin Pekka
31.1.2019
Liikunnan ja urheilun järjestötoiminnassa tärkein perusyksikkö on urheiluseura. Liikaa ei voi korostaa perusseuratyön merkitystä. Ilman urheiluseuroja, eivät ihmiset – erityisesti lapset ja nuoret – löydä polkuaan liikuntaharrastuksen pariin.
SaPKo on liikuttanut nuoria jo 90 vuoden ajan. Alussa SaPKo tarjosi nuorille mahdollisuuden liikuntaharrastuksen jalka- ja jääpallon pariin. Jääkiekko tuli ohjelmaan mukaan 1950- luvulla.
Suuri yleisö seuraa tarkasti kilpailumenestystä. Urheiluseuran tavoitteen tulee kuitenkin olla muussakin kuin urheilullisessa menestyksessä. Seuran ja siinä toimivat ihmiset ymmärtävät oman vastuunsa myös kasvattajina, kun toimitaan lasten ja nuorten kanssa
Urheiluseura/SaPKo tarjoaa parhaimmillaan tiiviin, toimivan ja turvallisen yhteisön; lapsille ja nuorille uuden oppimisen riemua, uusia elämyksiä ja kokemuksia sekä elinikäisiä ystäviä. Tavoitteena pitää olla se, että liikunnasta muotoutuu elinikäinen, aktiivinen elämäntapa. Aikuiset harrastajat puolestaan voivat ylläpitää fyysistä ja psyykkistä kuntoa ja saavat mahdollisuuden harrastaa mieluisassa kaveriporukassa. Innostunut seuratyö on myös huippu-urheilun taustana. Ilman seuroissa tehtävää perustyötä olisi moni lahjakkuuskin jäänyt löytymättä.
Jääkiekko tarjoaa suurelle yleisölle lukemattoman määrän jännittäviä, viihdyttäviä ja elämyksellisiä hetkiä. Pelit ja kilpailut eivät ole päättyneet viimeiseen pillin vihellykseen tai suoritukseen. Jälkipelejä on käyty ja tapahtumia on spekuloitu työpaikoilla, kodeissa ja kuppiloissa vielä pitkään tapahtumien jälkeen.
Urheilu synnyttää myös paikallisia sankareita. Nykypäivän median aikoina on erityisen tärkeää huomata, että on sitä osattu pienemmissäkin puitteissa. Lähisankareina savonlinnalaisilla kiekkoilijoilla on ollut erittäin tärkeä asema kasvavan nuorison esikuvina ja urheiluun innoittajina.
Urheilun avulla rakennetaan paikallista identiteettiä. Paikkakunnan menestyneet kiekkoilijat ovat sananmukaisesti urheilleet Savonlinnaa Suomen kartalle, ja useissa tapauksissa kansainvälisillekin kentille. Siitä on Savonlinnassa esimerkkejä hämmästyttävän paljon. Jarmo Myllys, Ville Leino, Tuukka Rask ovat raivanneet tiensä kansainväliselle huipulle.
SaPKo tekee tärkeää kasvatustyötä. Urheilu- ja liikuntakasvatuksen lisäksi seurariennoissa on kasvatettu yleisempäänkin yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämiseen ja vaikuttamiseen. Monet päätöksenteossa ja erilaisissa vastuutehtävissä toimineet ovat saaneet olennaisia hyötyjä seura-aherruksessa.
Lämpimät onnittelut juhlivalle SaPKolle
Heino Lipsanen
aluejohtaja, liikuntaneuvos
Etelä-Savon Liikunta
31.1.2019
Lauantain juhlapelistä lähtien on meillä käytössä ”vanha yläparkki”. Talvisalon mäeltä Vesitornille vievän tienkautta löytyy parkkipaikka, jonka kautta pääsee yläovista peliin sisään. Yläovista pääsee vain kausikorteilla ja ennakkolipuilla (ovella EI ole lipunmyyntiä). Parkkipaikalla pysäköinti omalla vastuulla. Pyydämme myös huomioimaan, että paikoitus vain paikoitusalueelle. Tien varrelle ei saa pysäköidä.
31.1.2019
Jorma Kajanto saapui Savonlinnaan 1950-luvun alussa on vaikuttanut Savonlinnaiseen jääkiekko-elämään seitsemällä eri vuosikymmenellä.
”Jori” Jorma Kajanto on toiminut SaPKossa pelaajana, pelaajavalmentajana, valmentajana, pelaajamanagerina ja myös seuran puheenjohtajana. Jorma Kajanto on myös ollut SJL:n ja SM-liigan luottamustehtävissä.
Muistamme Jorma Kajannon merkityksen myös olosuhteiden kehittymisen osalta. Tekojäärata saatiin Savonlinnaan 1966, katsomo ja pukutilat 1970-luvun puolivälissä ja vihdoin jäähalli 1978
Päälliköt ja savolaisen kiekkoilun esitaistelijat pitävät palaveria 1970-luvun alussa
Monitoimimiehen työsopimus SaPKon kanssa 1960-luvulta
Jorma Kajannolla oli sormensa pelissä Brian Tuttin saamiseksi SaPKoon 1995
Jorma Kajantoa pyydettiin apuun 1996
KUVA 5 Jorma Kajanto jakamassa SaPKon palkintoja 1963
30.1.2019
Nykyisen Isku Areenan paikalle valmistui Lahden ensimmäinen tekojäärata vuoden 1965 alkajaisiksi. Vihkiäisottelussa 3. tammikuuta 1965 kohtasivat Suomen sarjan kaakkoislohkon ottelussa Lahden Reipas ja Savonlinnan Pallokerho.
”Reipas uudisti tekojääradan selvällä 7-2 voitolla SaPKosta”, otsikoi Etelä-Suomen Sanomat 4. tammikuuta 1965.
Sää oli otteluselostuksen mukaan vihkiäispäivänä mitä parhain, mutta jää ei pelaajien mielestä ollut paras mahdollinen. Yleisöä Reippaan kauden ensimmäinen kotiottelu kiinnosti, sillä maksaneita katsojia oli paikalla 1260, mikä oli siihen aikaan ennätys Lahdessa.
ESS:n mukaan avausottelu oli melko vauhdikasta jääkiekkoilua, mutta alussa Reipas oli aivan suvereeni ja Savonlinna tuntuikin olevan kovin helppo vastustaja.
Otteluselostuksen oli kirjoittanut nimimerkki Lasse, jonka mieleen olivat jääneet esimerkiksi puolustaja Esko Luostarisen lujat lämmäykset.
Kirjoittajan mukaan Reippaan ykkösketju oli pitelemätön. ”Muut hyökkäysketjut eivät ole ykkösen veroisia, mutta niitä on sentään kolme ja jokainen pystyy tyydyttävään pelisuoritukseen, joka Suomen sarjan joukkueella on hyvä piirre”.
Uuden jääareenan rakentamisesta vastasi Lahden Tekojääratayhdistys, joka tarttui toimeen ”amerikkalaisella vauhdilla”. Kaupungin ja seurojen edustajat kokoontuivat, perustivat yhdistyksen ja asettivat toimikunnan, jonka työn tuloksena tekojääradan laitteiston kauppasopimus allekirjoitettiin vain vajaata kuukautta ensimmäisen kokouksen jälkeen. Ja tekojäärata oli valmis reilussa kolmessa kuukaudessa.
”Suurin vaikeus tekojääradan tekemisessä on ollut rahoitus. Kaupunki on kuitenkin suhtautunut suopeasti tekojäärataan ja antanut takuut lainoille, joita lahtelaiset pankit ovat myöntäneet ollen siten myönteisesti mukana hankkeessa”, totesi yhdistyksen puheenjohtaja Aimo Viitala vihkiäispuheessaan (ESS 4.1.1965).
Yhdistys muutti nimensä vuonna 1975 Lahden Urheiluhalliyhdistykseksi, joka sittemmin on jatkanut edeltäjänsä rivakkaa rakentamiskäytäntöä.
Lähde: Etelä-Suomen Sanomat 4.1.1965
29.1.2019
Aleksandr Georgijev (Venäjä)
SaPKossa kaudella 2015-2016 13 ottelua
– New York Rangers
Jarkko Immonen
SaPKossa kevääseen 2000
– New York Rangers
Jari Kaarela
SaPKossa 1978-1980
– Colorado Rockies
Ville Leino
SaPKossa kauteen 2001-2002
-Detroit Red Wings, Philadelphia Flyers, Buffalo Sabres
Jarmo Myllys
SaPKosta Tampereen Tampereen Ilvekseen 1983
– Minnesota North Stars, San Jose Sharks
Doug Patey (Kanada)
– SaPKossa 1980-1981 12 ottelua
– Washington Capitals 1976-1979
Joonas Rask
SaPKossa juniorina kauteen 2005-2006
– Nashville Predators
Tuukka Rask
SaPKossa juniorina kauteen 2002-2003
-Boston Bruins
Borna Rendulic (Kroatia)
SaPKossa 7 ottelua kaudella 2011-2012
– Colorado Avalanche, Vancouver Canucks
Iiro Tarkki
SaPKossa 2006-2007 16 ottelua
– Anaheim Ducks
Brian Tutt (Kanada)
SaPKossa kaudella 1995-1996 22 ottelua
– Washington Capitals