1929
SaPKon puheenjohtaja 1929–1938 Mikko Holopainen
Viipurilaiset jääkiekkoilijat pelaavat Koululahden jäällä jääkiekon näytösottelun savonlinnalaisille tammikuussa 1929.
SaPKo perustettiin 16.5.1929.
Kerhon johtokuntaan valitaan varatuomari Mikko Holopainen puheenjohtajaksi, piiripäällikkö Viljo Pasanen varapuheenjohtajaksi, Herra Lauri Vennerström sihteeriksi, Herra Jorma Kock rahastonhoitajaksi, Herra T Turunen taloudenhoitajaksi ja varajäseniksi Herra Tiainen ja Oskari Väänänen.
SaPKon ensimmäinen jalkapallo-ottelu Savon sarjassa pelattiin 20.8.1929, ja Mikkelin Kilpa Veljet voittivat Pallokerhon 6-0.
Savonlinnan väkiluku on 4457.
Savonlinnan kaupungin pormestarina toimii August Hietaro 1918–1936.
Suomen tasavallan presidenttinä Lauri Kristian Relander (1925–1931).
1930
SaPKo voittaa jääpallon Savon sarjan mestaruuden loppuottelussa Koululahden jäällä, voittaen Mikkelin 9-3.
SaPKon jalkapallojoukkue kohtaa ystävyysottelussa Helsingin IFK:n, joka voittaa SaPKon 7-0.
1931
SaPKon jalkapallojoukkue kohtaa ystävyysottelussa Tallinnan Kalevin. Ottelu päättyy 0–0.
Suomen tasavallan presidentiksi Pehr Evind Svinhufvud (1931–1937).
Savonlinnan ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi Viljo Hyvärinen, joka toimi tehtävässä vuoteen 1963.
1932
SaPKo häviää jääpallon Savon piirin loppuottelussa WU:lle 10–1. Jääpallon B-sarjassa on mukana 15 joukkuetta, ja loppuotteluun selviää Savonlinnan Pallokerho ja Jukolan Pojat Helsingistä.
Tahko Pihkala esittää kaupungille urheilukentän rakentamista Heikinpohjan niemeen.
Savonlinnan vakituinen palokunta aloittaa toimintansa kuuden miehen vahvuisena.
Kieltolaki kumotaan, ja Maiju Kosonen perustaa Savonlinnaan olutravintola Tähden.
1933
SaPKo on mukana jääpallon SM-sarjan B-sarjassa, joka pelataan cup-kilpailuna. Mukana 16 joukkuetta.
1934
Kasvanut autoliikenne siirretään Kyrönsalmeen vuonna 1907 valmistuneelle ja nykyisin käytössä olevalle rautatiesillalle.
1935
Veikko Uotila aloittaa paikallisliikenteen Savonlinnassa Laitaatsilta–Pääskylahti-reitillä̈.
1936
SaPKo on mukana jääpallon SM-sarjan B-sarjassa Savon lohkossa, jossa on mukana 22 joukkuetta.
1937
SaPKo pelaa Itä-Länsi-sarjaa ja Suomi-sarjaa talvella 1937 Savon lohkossa. Mestaruussarjaan nousevat VPS:n ja LUM:n lisäksi Kronohagens IF, Viipurin Ilves ja Savonlinnan Pallokerho.
Joukkue 1937:
Yrjö Täinen, Jorma Sopanen, Jorma Kiira, Matti Seppänen, Paavo Pitkänen, Eino Holopainen, Erkki Kiira,
Valle Teijonmaa, Veikko Mustasalo, Pauli Kiiskinen, Olavi Pitkänen
Suomen tasavallan presidentiksi Kyösti Kallio (1937–1940).
1938
SaPKon puheenjohtaja 1938–1943 Yrjö Tiainen
SaPKo pelaa jääpallon SM-sarjan itälohkossa. SaPKo voittaa Lappeenrannan Urheilu Miehet 2–1 ja säilyttää sarjapaikkansa.
Junamatka Viipurin ja Pieksämäen kautta Helsinkiin kestää 12 tuntia.
Talvisota 30.11.1939 – 13.3.1940
1939
SaPKo säilyttää paikkansa kaudeksi 1941 jääpallon Mestaruussarjassa pelaamalla alkulohkossa 2 tasapeliä Viipurin Susien ja Viipurin Ilveksen kanssa.
Savonlinna täyttää 300 vuotta.
As Oy Linnanhovin harjannostajaiset pidetään joulukuussa 1939.
Ylimääräiset harjoitukset 1939.
1940
Talvisota keskeyttää jääpallon Mestaruussarjan.
SaPKon pelaaja Veikko Mustasalo kaatuu talvisodassa Pitkärannan puolustustaistelussa 6.3.1940.
Suomen tasavallan presidentiksi Risto Ryti (1940–1944).
Uotilan linja-autot aloittavat reitin Aholahti-Nätki.
Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944
1941
Jatkosodan aikana pelatussa jääpallon Mestaruussarjassa SaPKo sijoittuu oman lohkonsa viimeiseksi. SaPKo voittaa alkusarjassa vain Joensuun Palloseuran 5–1.
1943
Vuonna 1943 jääpallon Suomen mestaruuskilpailu on mahdollista järjestää jatkosodasta huolimatta cup-kilpailuna.
Välieräottelu WP-35:n ja SaPKon välillä pelataan aivan rintamalinjan takana JR 7:n vastuualueella Kaljalajärven jäällä. WP-35 voittaa ottelun 8–0.
SaPKoa edustava jääpalloilija ja pesäpalloilija Pentti Pukero, syntynyt 1915 Viipurissa, menehtyy palvellessaan Jalkaväkirykmentti 52:ssa Ontajoella 26.6.1943. Hänet on haudattu Viipuriin. Pukero edusti SaPKoa jääpallon SM-sarjassa 1941, SaPKo jäi 1941 omassa kolmoslohkossaan viimeiseksi.
Lapin sota 1944 – 1945
1944
SaPKon puheenjohtaja 1944–1952 Esko E. Peltonen
SaPKo on mukana asemasotavaiheen aikana pelatussa jääpallon Mestaruussarjassa, mutta tippuu cup-muotoisen kilpailun ensimmäisellä kierroksella WP-35:lle maalein 6–1.
SaPKon jääpallojoukkueen runkopelaaja Valle Teijonmaa kaatuu rintamalla suurtaisteluissa Kannaksella, Äyräpäässä 6.7.1944. Hänet on haudattu Talvisalon hautausmaalle. Valle Teijonmaa edusti Savonlinnan Rientoa
ja Savonlinnan Pallokerhoa.
SaPKon jääpallojoukkueen pelaaja Matti Holopainen kaatuu Äyräpäässä, Vuosalmella, 26.6.1944. Hänet on haudattu Talvisalon hautausmaalle.
Mannerheim ristin ritari nro 95 Tuomas Gerdt ja SaPKo
Sodan jälkeen Tuomas Gerdt pelasi pesäpalloa Savonlinnan Pallokerhon Suomensarja-joukkueessa.
Hän toimi konttoristina ja työnjohtajana Oy Wilh Schauman Ab:lla Savonlinnassa 1944–1947 ja metsäpalkkalaskennan ja -kirjanpidon tehtävissä Oy Kaukas Ab Savonlinnassa 1947–1950. Gerdt pelasi ensin Savonlinna Riennossa 1945 ja Savonlinnan Pallokerhon Suomensarja-joukkueen kopparina vuosina 1946–1951. Hän oli joukkueen kapteeni.
Suomen tasavallan presidentiksi Carl Gustaf Emil Mannerheim (1944–1946).
Savonlinnaan asutetaan 2076 siirtolaista, pääasiassa Karjalasta.
1945
SaPKon jääpallojoukkue pelaa Suomen sarjan itälohkossa.
Väinö Kangaspunta palkitaan Vallen maljalla seuran parhaana jääpalloilijana.
SaPKon miesten pesäpallojoukkue aloittaa toimintansa.
1946
SaPKon jääpallojoukkue pelaa Suomen sarjan itälohkossa.
Suomen tasavallan presidentiksi Juho Kusti Paasikivi.
Sankar Puku Oy:n edeltäjä Kauppa-aitta Oy aloittaa teollisen miesten pukujen valmistuksen Olavinkatu 52:ssa.
1947
SaPKon miesten pesäpallojoukkue karsii noususta Mestaruussarjaan.
SaPKon jääpallojoukkue pelaa Suomensarjan itälohkossa.
SaPKon miesten jalkapallojoukkue voittaa Saimaan piirin 1. luokan mestaruuden.
Kirkkopuiston lähialueella perustetaan seura Byllistys, joka järjestää urheilutoimintaa ja tempauksia. Seuran kasvateista tulee myöhemmin merkittävä osa SaPKon SM-sarjajoukkueen pelaajistoon.
SaPKo aloittaa harrastuksenomaisesti koripallon, muutaman vuoden ajan sitä pelataan sekä mies- että naisjoukkuein.
Pariisin rauhansopimus 1947
1948
SaPKon jalkapallojoukkue nousee Suomensarjaan.
SaPKon naisten pesäpallojoukkue aloittaa toimintansa.
SaPKon jääpallojoukkue tippuu maakuntasarjaan.
Savonlinnan kaupunginvaltuusto päättää vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamisesta Kyrönsalmesta Talvisaloon ja Heikinpohjaan.
Talvisalon Hyppyrimäki valmistuu. Mäki purettiin huonokuntoisena 2000-luvun alussa.
1949
SaPKon Jääpallon A-juniorit mestaruussarjan loppusarjaan.
Varkautelainen WP-35 pudottaa SaPKon mitalipeleistä jatko-aikojen jälkeen ja etenee Suomen mestariksi.
SaPKon jalkapallojoukkue putoaa maakuntasarjaan.
SaPKon A-nuorten jalkapallojoukkue voittaa Saimaan piirin mestaruuden. Tuleva Suomen mestari Kuopion Pallo Toverit pudottaa SaPKon jatkosta 1–0 voitolla.
1950
SaPKon jääpallojoukkue voittaa maakuntasarjan itälohkon loppuottelussa Lieksan Hurtat Lieksassa 6–0 ja nousee kaudeksi 1951 Suomensarjaan.
1919 Viipurissa perustettu liikunta-opisto jatkaa toimintaansa Säämingin Kaartilassa Tanhuvaaran urheiluopiston nimellä.
1951
Kuopiosta Savonlinnaan muuttaneet veljekset Väinö ja Lauri Ropponen aloittavat jääkiekkotoiminnan pioneereina Savonlinnassa.
SaPKo pelaa ensimmäisen jääkiekon harjoitusottelunsa Pieksämäellä, missä Savon Pallo on parempi lukemin 13–3.
SaPKon historian ensimmäisen maalin tekee Simo Pitkänen.
Savonlinnan keskussairaalan rakentaminen alkaa.
1952
Jorma Kajanto opiskelee Savonlinnan seminaarissa ja aloittaa vuosikymmeniä kestävän uransa SaPKossa; pelaajana, valmentajana ja seurajohtajana. Jorma Kajannon merkitys ja panos tulee olemaan merkittävä Savonlinnan jääkiekkoilun kehittymisessä tulevina vuosikymmeninä niin urheilullisesti kuin olosuhteidenkin osalta.
Kaunoluistelu otetaan pariksi vuodeksi SaPKon ohjelmaan.
SaPKon miesten jääkiekkojoukkue pelaa ensimmäisen kotiottelunsa Kyrönniemen kentällä.
Helsingin olympialaiset.
Suomi suorittaa viimeiset sotakorvaukset Neuvostoliitolle.
Naisten luokanopettajaseminaari aloittaa toimintansa Puistokadun kansakoulun tiloissa. Vuonna 1960 koulutus siirtyi Heikinpohjaan “seminaarinmäelle”.
SaPKon miesten jääkiekkojoukkue pelaa ensimmäisen kotiottelunsa Kyrönniemen kentällä.
1953
SaPKon puheenjohtaja 1953 Yrjö Lähde
Talvella 1953 SaPKo on mukana jääkiekon perussarjassa. Jorma Kajannon seminaariluokka oli varsinainen urheiluluokka, ja tunnettuja opiskelijoita olivat jääkiekkoilija Veikko Kilpilampi Raumalta ja aikansa paras pesäpalloilija Jussi Kiikeri Ilmajoelta. Opiskelijat pelasivat myös seminaarin käynnin ohessa SaPKossa jääkiekon maakuntasarjaa ja jääpalloa.
SaPKon puheenjohtaja 1953 Yrjö Lähde
1954
Kirkkopuiston jääkiekkokaukalo otetaan käyttöön tammikuussa, missä SaPKo pelasi vuodesta 1954 vuoteen 1966. Yleisöennätys 1960-luvulla Kirkkopuistossa oli Lahden Reipasta vastaan 1296 katsojaa.
SaPKo on mukana maakuntasarjassa ja voittaa lisäksi SVUL:n piirinmestaruuden. SaPKon A-nuoret voittavat SVUL:n piirinmestaruuden, ja joukkueessa on mukana 16-vuotias Orvo Paatero.
Savonlinnassa pelataan jääkiekon kaupunkisarjaa miesten joukkuein: SaPKo, STPS, STPS II, SavPa ja Seminaarin joukkue.
1955
SaPKon puheenjohtaja 1954–1955 Lauri Ropponen
SaPKon naisten pesäpallojoukkue nousee Mestaruussarjaan.
Joukkueen muodostavat:
Suoma Nykänen, Hilkka Parkkinen, Maina Halonen, Sirkka Suomalainen, Seija Ikonen, Eeva-Liisa Manner, Rakel Porvari, Ritva Halmesma, Pirkko Eronen
Mertalan koulun rakentamisen ensimmäinen vaihe saadaan päätökseen.
Savonlinnan kansakouluissa on 1664 oppilasta.
Sairaanhoitaja-opisto aloittaa sairaanhoitajien koulutuksen uuden keskussairaalan yhteydessä Savonlinnassa.
Suomi liittyy YK:hon ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi.
1956
SaPKon puheenjohtaja 1956 Oiva Porvali
SaPKon miesten jääkiekkojoukkue nousee maakuntasarjasta toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Suomen sarjaan. Karsinnassa kaatuvat Kotkan Työväen Palloilijat ja Porvoon Akilles.
SaPKon naisten pesäpallojoukkue putoaa Mestaruussarjasta.
SaPKon miesten jääpallojoukkue sijoittuu Suomen sarjan itälohkossa kolmanneksi.
Miesten jääkiekkojoukkue 1956
Jaakko Kosunen, Lauri Ruuth, Jouni Rinkinen, Paavo Kuutti, Tauno Parkkinen,
Aarne Purho, Orvo Paatero, Jorma Kajanto, Risto Rautio, Sakari Pihlamo,
Jussi Kiikeri, Paavo Teijonmaa, Tuure Ropponen.
Suomen tasavallan presidentiksi Urho Kaleva Kekkonen (1956–1981).
Porkkala palautetaan Suomelle.
Junamatka Savonlinnasta Helsinkiin vie noin 10 tuntia.
1957
SaPKon puheenjohtaja 1957 Matti Flinkkilä
SaPKon miesten jääpallojoukkue tippuu sarjaporrasta alemmaksi maakuntasarjaan.
Savonlinnan musiikkiopisto perustetaan.
1959
SaPKon puheenjohtaja 1958–1966 Osmo Parkkinen
SaPKon jääkiekkojoukkue tippuu maakuntasarjaan.
SaPKon pallologollinen musta-keltainen lippu vihitään käyttöön. Jääpallo-ottelut siirtyvät Koululahdelta Kyrönniemelle, jolloin yleisömäärät putoavat merkittävästi. Koululahdella oli luisteltu ja pelattu yhtäjaksoisesti 1924–1959. Parhaimmillaan jääpallon mestaruussarjan otteluja seurasi yli 1000 maksanutta katsojaa.
Miesten lentopallojoukkue aloittaa toimintansa. SaPKon lentopalloilijat kohtaavat Lahden Kimmon seuran 30-vuotis juhla-ottelussa.
Miesten jääkiekkojoukkue putoaa takaisin maakuntasarjaan. 22.2.1936 syntynyt SaPKo kasvatti Sakari Pihlamo voittaa jääpallon Suomen mestaruuden Käpylän Urheilu Veikkojen joukkueessa. Sakari Pihlamo pelasi myös Suomen jääpallomaajoukkueessa 5 A maaottelua.
1961
Possentornit kohoavat kaupunkikuvaan. Laitaatsalmi saa uuden maantiesillan, ja valtatie 14 uusitaan 1960-luvun alussa.
1962
SaPKon jääpallojoukkue pelaa Suomen sarjan itälohkossa.
SaPKon jääkiekon edustusjoukkueen valmentajat 1953–1966:
Lauri Ropponen, Paavo Teijonmaa, Veikko Kilpilampi, Pentti Linko, Orvo Paatero, Jorma Kajanto.
1963
Miesten lentopallojoukkue nousee kolmeksi kaudeksi Mestaruussarjaan. Valmentajana SM-sarjassa toimi Teuvo Kiuru.
1941 Savonlinnassa syntynyt lentopallolegenda Reino Kosonen aloittelee uraansa Savonlinnan Hiihtoseurassa ja tutustuu lentopalloon Savonlinnan Jyryssä ja Savonlinnan Pallokerhossa 1950 ja 1960 luvulla. Hän pelaa SaPKossa mestaruussarjassa kaudella 1963–1964. Reino Kosonen on Suomen lentopallokenttien menestyksekkäin seuravalmentaja ja hän toi Pieksämäen NMKY:n seuravalmennukseen voimakkaan fyysisen elementin 1970-luvulla. Reino Kosonen menehtyi 2022.
Miesten jääkiekkojoukkue sijoittuu maakuntasarjan 7. lohkossa toiseksi.
Savonlinnan kaupungin johtajaksi valitaan Viljo Virtanen (1963-1969).
1964
SaPKo tippuu jääpallon Suomen sarjasta, ja jääpallo poistuu SaPKon lajivalikoimasta.
Miesten jääkiekkojoukkue nousee takaisin Suomisarjaan.
SaPKon nuorten joukkue voittaa oman alkulohkonsa. Puolivälierässä SaiPa on parempi 6-4.
SaPKon lentopallojoukkue sijoittuu Mestaruussarjassa kuudenneksi. Ennen luonnonjäiden tuloa SaPKo kävi noihin aikoihin harjoittelemassa iltaisin ja öisin Lauritsalan tekojäällä.
Kaupungin kirjasto muuttaa Nälkälinnan mäelle uusiin tiloihin.
1965
Tampereella järjestetään jääkiekon MM-kilpailut.
SaPKo kohtaa Neuvostoliiton nuorten maajoukkueen. Itänaapuri voittaa ottelun lukemin 9–1.
Teuvo Kiuru toimii myös erotuomarina lentopallon SM-sarjassa 1965–1968.
Miesten lentopallojoukkueen sijoitus Mestaruussarjassa kaudella 1964–1965 on seitsemäs.
Nappulakiekkotoiminnalla on merkittävä vaikutus SaPKon juniorituotantoon. Savonlinnalaisille tuttuja joukkueita ovat: omakotialueen CCM, vanhan kaupungin palloseura VPS, Heikinpohjan HJK, Nojanmaan Nopsa, Hernemäen Herpati, Keskikaupungin Byllistys ja Haukiniemen Haka. Pelit keräsivät joskus satoja katsojia.
1966
Miesten jääkiekkojoukkue nousee Mestaruussarjaan, mutta putoaa korkeimmalta sarjatasolta kauden päätteeksi. Joukkuetta valmentaa Jorma Kajanto.
Kirkkopuistossa pelataan jääkiekon B-maaottelu Suomi–Neuvostoliitto 1–12.
SaPKon miesten lentopallojoukkue putoaa Suomensarjaan.
SaPKon nuorten jääkiekkojoukkue voittaa oman alkulohkonsa ja etenee valtakunnan kahdeksan parhaan joukkoon. Puolivälierässä SaiPa on jatkoerässä parempi 0–1.
SaPKon E-juniorit pääsevät ensimmäistä kertaa järjestettävän epävirallisen Suomen mestaruuskilpailun puolivälierävaiheeseen, missä Tappara voittaa SaPKon 9–0.
SaPKo pelaa historian ensimmäisen ottelun korkeimmalla sarjatasolla SaPKo–RU-38 (Pori) 3–8. SaPKon ensimmäisen mestaruussarjamaalin tekee Raimo Turkulainen Jussi Piuholan syötöstä.
Kyrönsalmen uusi maantiesilta valmistuu.
Tekojäärata valmistuu Talvisaloon.
1967
SaPKon puheenjohtaja 1967–1968 Mikko Repo
Miesten jääkiekkojoukkue pelaa syksyllä Suomen Cupin loppuottelussa Savonlinnassa.
Suomi-sarjassa pelaava SaPKo kohtaa Porin Ässät, ja SaPKo taipuu 0–7.
SaPKon A-nuoret saavuttavat SM-hopeamitalit loppuottelussa Tampereen Ilves 3–1 lukemin.
Paavo Tirkkonen ja Jyrki Turunen pelaavat nuorten maajoukkueessa.
Risto Alho tekee SaPKo–Karhut ottelussa Mestaruussarjan nopeimman avausmaalin 5.2.1967. Aikaa ehti kulua vain 5 sekuntia, ja maalin syötti Raimo Turkulainen.
Nykymuotoiset Savonlinnan Oopperajuhlat käynnistyvät.
Aholahden hiihtokeskuksessa järjestetään hiihdon SM-kilpailut.
1968
SaPKon puheenjohtaja 1969–1973 Jorma Kajanto
Miesten jääkiekkojoukkue nousee uudelleen korkeimmalle sarjatasolle Mestaruussarjaan. Joukkuetta valmentaa Danny Malone.
Paavo Tirkkonen pelaa Suomen A-maajoukkueessa Grenoblen talviolympialaisissa.
Miesten jääkiekkojoukkue pelaa Suomen Cupin loppuottelussa. KOO-VEE on parempi Tampereella lukemin 10–2.
1969
SaPKon puheenjohtaja 1969–1973 Jorma Kajanto
SaPKo–Tappara -ottelussa 14.1.1969 SaPKo ”saavuttaa” silloisen Mestaruussarjan yhden ottelun jäähyennätyksen 148 minuuttia.
SaPKon jääkiekkojoukkue kohtaa seuran 40-vuotisjuhlaottelussa HJK:n häviten 3–5.
Paavo Tirkkonen vastaa pelaamisen ohella jääkiekon edustusjoukkueen valmentamisesta 1968–1971.
1970
26.2.1970 SaPKo–HIFK Mestaruussarjan ottelussa maksaneita katsojia on 5263.
SaPKon jalkapallojoukkue pelaa Suomi-sarjassa ja joukkue putoaa maakuntasarjaan.
Savonlinnan kaupunginjohtajaksi Tauno Pulkki (1970–1972).
Tulliportinkadulla avataan ensimmäinen Supermarket.
1971
Jääkiekon miesten joukkue putoaa Suomen korkeimmalta sarjatasolta Suomen sarjaan.
SaPKon lentopallojoukkue pelaa noususta Mestaruussarjaan.
Jalkapallo poistuu SaPKon lajivalikoimasta.
Jääkiekossa SaPKon D-juniorit sijoittuvat SM-sarjassa neljänneksi häviten HIFK:lle 2–1.
SaPKon E-nuoret pääsevät ikäluokkansa loppuotteluun. Loppuottelussa Oulun Kärpät on vahvempi 3–0. Timo Härkönen valitaan nappuloiden 1971 All Stars-kentälliseen.
1972
Kaudella 1971–1972 SaPKon miesten jääkiekon edustusjoukkueeseen noussut Savonlinnassa syntynyt ja kasvanut Hannu Aravirta pelaa SaPKossa kausilla 1972–1973 ja 1974–1975. Pitkän pelaaja- ja valmentajauransa aikana hän toimi Suomen jääkiekon A-maajoukkueen päävalmentajana kausilla 1997–2003.
SaPKon miesten jääkiekkojoukkue karsii noususta SM-sarjaan, mutta Porin Ässät säilyttää sarjapaikkansa. Joukkuetta valmensi James Fiddler.
SaPKon nuorten jääkiekkojoukkue nousee SM-sarjaan kaudelle 1972–1973.
SaPKon B-juniorit sijoittuvat SM-lopputurnauksessa Forssassa neljänneksi.
Savonlinnan kaupunginjohtajaksi Leo Mether (1972–1989).
1973
SaPKon miesten jääkiekkojoukkue karsii noususta SM-sarjaan. Mestaruussarjan karsintasarjassa SaPKo sijoittuu toiseksi. Suoran sarjanousun ratkaisevassa ottelussa Rauman Äijänsuolla Lukko voittaa SaPKon 3–2. Ottelussa oli 5737 maksanutta katsojaa, mahdollisesti SaPKon jääkiekko-otteluiden virallinen yleisöennätys.
SaPKon C-nuoret sijoittuvat SM-loppusarjassa neljänneksi.
Suomi solmii vapaakauppa sopimuksen EEC:n kanssa.
Puhelinliikenne siirtyy automatisoituun kaukovalintaan.
Säämingin kunta liitetään pääosin Savonlinnaan ja pieni osa Punkaharjun kuntaan.
Yliopistotasoinen opettajakoulutus alkaa Savonlinnassa osana Joensuun korkeakoulua.
Savonlinnan lentokenttä avataan Materkankaalla, ja Finnair lentää Savonlinnaan Convair-potkurikoneilla.
1974
SaPKon puheenjohtaja 1974–1975 Pauli Ojanen
Helsingissä järjestetään jääkiekon MM-kilpailut.
Jääkiekon 1. divisioona perustetaan, ja SaPKo on mukana. Valmentajana toimi Paavo Tirkkonen 1972–1974.
SaPKon D-nuoret osallistuvat jääkiekon SM-loppusarjaan ja sijoittuvat viidenneksi voittaen Tapparan 4–1.
1975
SaPKosta tulee jääkiekon erikoisseura, ja lentopallo poistuu SaPKon lajivalikoimasta.
SaPKon puolustaja Timo Härkönen pelaa 1. divisioonan ottelussa 14-vuotiaana. SaPKon valmentajana Jussi Piuhola.
SaPKon Raimo Hirvonen pelaa kaudella 1974–1975 6 nuorten ja 4 poikien maaottelua.
ETYK-kokous järjestetään Helsingissä.
Savonlinnassa siirrytään peruskoulujärjestelmään.
1976
SaPKon puheenjohtaja 1976 Unto Huittinen
SaPKon B-juniorit sijoittuvat hopealle SM-lopputurnauksessa, ja Helsingin Jokerit voittaa loppuottelun 3–0.
Joulukuussa 1976 Riikan Dynamo vierailee Talvisalossa ja voittaa SaPKon 7–0.
SaPKon valmentaja Pekka Vuorio 1975–1977.
Olavinlinna täyttää 500 vuotta.
1977
SaPKon puheenjohtaja 1977 Heimo Kettunen
18-vuotiaiden maajoukkueeseen SaPKolaiset puolustaja Timo Härkönen ja maalivahti Tuomo Laukkanen.
17-vuotiaiden maajoukkueessa hyökkääjä Jari Hämäläinen.
SaPKon edustusjoukkueen valmentajaksi ammattivalmentaja Kai Rosvall, joka valmentaa SaPKoa vuosina 1977–1981.
1978
SaPKon puheenjohtaja 1978–1982 Jarkko Pakkanen
Talvisalon jäähalli valmistuu, ja se on valmistuessaan Suomen 19. jäähalli.
1979
SaPKon sijoitus 1978–1979 1. divisioonassa on neljäs.
SaPKon yleisökeskiarvo kotiotteluissa kaudella 1978–1979 on 1990 katsojaa, mikä on sarjan paras.
SaPKo kohtaa harjoitusottelussa Talvisalossa Lake Placidin 1980 kisoihin valmistautuvan USA:n olympiajääkiekkojoukkueen. Olympiavoittajat voittavat SaPKon 6–0.
SaPKo täyttää 50 vuotta
1980
Kaudella 1979-1980 SaPKo sijoittuu 1. divisioonassa kolmanneksi. Yleisökeskiarvo kotona on 2000 katsojaa.
Ari Tamminen ja Timo Härkönen B-maajoukkueessa.
Savonlinnan asukasluku on 41 053.
Suomen tasavallan presidentiksi Mauno Henrik Koivisto (1981–1994).
1981
SaPKon kasvatti Raimo Hirvonen pelaa Leijonien riveissä Canada Cupissa.
Maalivahti Jarmo Myllys pelaa ensimmäiset 1. divisioonaottelunsa SaPKossa.
Risto Korpela ja Seppo Kyllönen edustavat Suomea 18-vuotiaiden EM-joukkueessa.
1982
Helsingissä ja Tampereella järjestetään jääkiekon MM-kilpailut.
Kaudella 1981–1982 SaPKoa valmentaa Jukka Kostiainen.
1983
SaPKon miesten jääkiekkojoukkue putoaa sarjaporrasta alemmaksi
2. divisioonaan.
Tuomo Jaukkuri vastaa SaPKon valmennuksesta 1982–1983.
1984
SaPKon puheenjohtaja 1983–1984 Matti Mäkelä
Kauden 1983–1984 päätteeksi SaPKo nousee takaisin 1. divisioonaan.
1985
SaPKon kasvatti Petri Matikainen pelaa 18-vuotiaiden maajoukkueessa.
1986
SaPKon puheenjohtaja 1985–1989 Ake Rinkinen
Pekka Tirkkonen voittaa 18-vuotiaiden maajoukkueessa EM-kultaa ja varataan NHL-seura Bostoniin varausnumerolla 34.
SaPKon valmentajana 1983–1986 Hannu Muhonen ja 1986 Jussi Piuhola.
1987
Pekka Tirkkonen ja Petri Matikainen saavuttavat Tšekkoslovakiassa Suomen nuorten jääkiekon ensimmäisen maailmanmestaruuden.
Kaudella 1986–1988 SaPKon joukkuetta valmentaa Kari Kivilompolo.
SaPKoon palannut Steve McDonald tekee 68 pistettä ja Vesa Karjalainen 39 maalia.
1988
SaPKon kasvatti Jarmo Myllys saavuttaa hopeaa Calgaryn olympialaisissa. Mitali on Suomelle ensimmäinen jääkiekon miesten arvokisamitali.
Jarmo Myllys debytoi kaudella 1988–1989 NHL-seura Minnesota North Starsissa.
SaPKon Mika Tuovinen saavuttaa 20-vuotiaiden MM-kisoissa pronssimitalin.
1989
SaPKon puheenjohtaja 1989–1992 Pekka Mononen
SaPKon miesten joukkue putoaa 2. divisioonaan. Kaudella 1988–1989 yleisökeskiarvo on 1400, mikä on sarjan kolmanneksi paras.
Kai Matalamäki valmentaa SaPKoa.
SaPKo täyttää 60 vuotta.
Savonlinnan kaupunginjohtajaksi valitaan Vesa Reinikainen (1989–1994)
1991
Jääkiekon MM-kilpailut järjestetään Turussa, Helsingissä ja Tampereella.
Hannu Muhonen palaa SaPKon valmentajaksi kausille 1989–1991.
Juniori-SaPKo Ry perustetaan.
Pekka Tirkkonen pelaa Suomen joukkueessa Canada Cupissa.
Neuvostoliitto hajoaa 1991.
1992
Jari Helle valmentaa SaPKoa kaudella 1991–1992.
1993
SaPKo nousee takaisin 1. divisioonaan (Fazer-liigaan).
Joukkuetta valmentaa Sergei Grishintsov kausilla 1992–1994.
SaPKossa pelaa Neuvostoliiton olympiavoittaja Viktor Tjumenev.
SaPKo varmistaa nousunsa uusinta-ottelussa Tikkurilassa voittamalla VHT:n 4–2.
Jarmo Myllys valitaan Kookoon 1. divisioonajoukkueesta A-maajoukkueeseen.
1994
Gennadi Kurdin siirtyy Moskovan Spartakista SaPKoon.
SaPKon sijoitus Fazer Liigan runkosarjassa on neljäs.
Jarmo Myllys Lillehammerin olympialaisissa, joissa Suomi saavuttaa pronssimitalin.
Martti Ahtisaari Suomen tasavallan presidentiksi.
Savonlinnan kaupunginjohtajaksi Jorma Auvinen (1994–2005).
1995
Jarmo Myllys on Suomen ykkösmaalivahti, kun Leijonat voittavat Tukholmassa MM-kultaa. Loppuottelussa kaatuu Ruotsi 4–1.
Hannu Aravirta toimii Suomen joukkueen apuvalmentajana.
SaPKo pelaa noususta korkeimmalle sarjatasolle SM-liigaan, mutta häviää Tampereen Ilvekselle otteluvoitoin 1–3.
Puolustaja Jukka Laamanen pelaa 19-vuotiaiden maajoukkueessa ja valitaan 1. divisioonan vuoden tulokkaaksi.
Kaudella 1994–1995 SaPKoa valmentaa Risto Dufva.
Suomi liittyy Euroopan unioniin
1996
Kanadan 1995 MM-kisojen pronssijoukkueen kapteeni, puolustaja Brian Tutt, pelaa SaPKossa kaudella 1996–1997.
Ari-Pekka Selin valmentaa SaPKoa kausilla 1995–1999 ja uudelleen kausilla 2003–2005.
SaPKon Ari Karjalainen on mukana 18-vuotiaiden maajoukkueessa.
1997
SaPKon puheenjohtaja 1998 Jukka Kulmala
Helsingissä, Turussa ja Tampereella järjestetään jääkiekon MM-kilpailut.
SaPKo jäädyttää 9.4.1997 Paavo Tirkkosen, Jyrki Turusen, Ahti Ruohoahon ja Raimo Turkulaisen pelipaidat Suomi–Valko-Venäjä maaottelun yhteydessä.
1998
Jarmo Myllys pelaa Suomen Olympiajoukkueessa Naganossa ja saavuttaa olympiapronssia.
1999
SaPKon puheenjohtaja 1998–2000 Ake Rinkinen
Rantasalmella syntynyt Jarkko Immonen pelaa SaPKossa 1. divisioonassa 16-vuotiaana kaudella 1998–1999 ja edustaa Suomea 17-vuotiaiden maajoukkueessa.
SaPKon valmentajana Sergei Grishintsov, jonka korvaa Kari Kivilompolo keväällä 2000.
SaPKo täyttää 70 vuotta.
2000
SaPKon puheenjohtaja 2000–2003 Kalevi Putkonen
Mikkelin Jukurit pudottaa SaPKon Suomi-sarjaan.
Savonlinnan Jääkiekon Tuki Oy perustetaan, myöhemmin Savonlinnan Pallokerho Oy.
Ville Leino pelaa SaPKon Suomi-sarjajoukkueessa kausilla 2000–2002.
Uuden SaPKon ensimmäisenä päävalmentajana Pasi Räsänen. Ari Aaltonen päävalmentajaksi 2001.
Tarja Halonen valitaan Suomen tasavallan presidentiksi.
2002
SaPKon päävalmentajaksi Timo Turunen keväällä 2002.
2003
SaPKon puheenjohtaja 2003–2022 Vesa Kutvonen
Helsingissä, Turussa ja Tampereella järjestetään jääkiekon MM-kilpailut.
SaPKo voittaa Suomi-sarjan mestaruuden.
Euro Suomen valuutaksi 2002.
2006
SaPKo nousee Mestikseen. Joukkuetta valmentaa Jori Kokkonen.
SaPKo sijoittuu Mestiksen karsintasarjassa toiseksi.
2007
SaPKon kasvatti Tuukka Rask siirtyy Boston Bruinsiin ja aloittaa menestyksekkään NHL-uransa.
Joukkue säilyttää Mestiksessä sarjapaikkansa play-out-vaiheen kautta.
2008
SaPKo selviytyy play-off vaiheeseen, mutta putoaa puolivälierissä.
2009
SaPKo juhlii 80-vuotista taivaltaan ulkoilma-ottelussa Kirkkopuistossa. Jukurit voittaa Mestiksen ottelun maalein 2–1. Ottelua seuraa 2883 maksavaa katsojaa.
SaPKo voittaa karsintasarjan ja säilyttää paikkansa Mestiksessä.
Marraskuussa 2008 Pekka Tirkkonen aloittaa päävalmentajana.
Joukkueessa pelaavat muun muassa Vladimir Machulda ja Simon Nielsen.
Savonrannan kunta liitetään Savonlinnan kaupunkiin.
2010
Kalle Konsti tekee puumailalla Mestiksen maaliennätyksen 37 osumaa.
Ville Leino pelaa Stanley Cup -finaaleissa ja on pudotuspelien tehokkain tulokas.
SaPKo valitaan vuoden Mestis-seuraksi.
2011
SaPKo saavuttaa kotiedun Mestiksen runkosarjassa sijoittumalla neljänneksi, mutta D-team pudottaa SaPKon.
Jan-Mikael Järvinen voittaa runkosarjan pistepörssin.
SaPKo-taustainen A-maajoukkueen valmennusryhmään kuulunut Petri Matikainen on voittamassa Bratislavassa Suomelle toista Jääkiekon maailmanmestaruutta. Matikaisen pelaajauran parhaita saavutuksia ovat alle 20-vuotiaiden MM-kulta 1987 ja Tapparan joukkueessa voitettu SM-kulta keväällä 1988. SaPKossa ”Petu” pelasi 1.divisioonassa kaudella 1984–1985.
Kyrönsalmen uudet maantiesillat otetaan käyttöön osana rinnakkaisväylähanketta.
2012
Pekka Tirkkosen valmentama joukkueen sijoitus runkosarjassa on 5:s, mutta Jokipojat tiputtaa SaPKon puolivälierissä.
Helsingissä ja Tukholmassa järjestetään jääkiekon MM-kilpailut.
Pekka Tirkkosen pelipaita numero 22 jäädytetään Talvisalon jäähallin kattoon 2.10.2012 SaPKo-Kiekko-Vantaa ottelun yhteydessä.
2013
Tukholmassa ja Helsingissä järjestetään jääkiekon MM-kilpailut.
Saku Martikainen toimii SaPKon päävalmentajana kaudella 2012–2013.
SaPKon sijoitus runkosarjassa on 10.
2014
Tuukka Rask voittaa olympiapronssia Sotšin olympialaisissa.
SaPKo täyttää 85 vuotta.
Janne Sinkkonen toimii SaPKon päävalmentajana kausilla 2013–2015
Jarmo Myllyksen pelipaita numero 35 jäädytetään Talvisalon jäähallin kattoon 8.2.2014 SaPKo-Hokki ottelun yhteydessä.
2015
Keväällä 2015 SaPKo venyttää puolivälieräsarjan KooKoota vastaan seitsemänteen peliin Kouvolassa. KooKoo voittaa ottelusarjan 4–3.
Pasi Räsänen toimii SaPKon päävalmentajana 2015–2021.
2016
SaPKo sijoittuu runkosarjassa neljänneksi ja kohtaa pudotuspelien puolivälierässä KeuPa HT:n. KeuPa HT pudottaa SaPKon.
2017
SaPKo voittaa Mestiksen runkosarjan ja mestaruuden. Play-off sarjassa SaPKo voittaa KeuPa HT:n 4–0, Espoo Unitedin 4–0 ja finaalissa Kiekko-Vantaan 4–0.
Jonatan Tanus tekee Mestiksen maaliennätyksen 40 osumalla.
SaPKo pelaa syksyllä 2017 Suomen Cupin finaalissa, jossa Tuto Hockey voittaa 4–1.
2018
Paavo Tirkkonen -areena valmistuu, ja Talvisalon kilpahalli täyttää 40 vuotta.
SaPKo voittaa Mestiksen pronssia.
OKL lakkautetaan Heikinpohjan kampuksella. Koulutus keskitetään Joensuuhun.
2019
SaPKo täyttää 90 vuotta, ja Savonlinnan Maakuntamuseossa on esillä SaPKon historiaa esittelevä näyttely.
SaPKo sijoittuu Mestiksen runkosarjassa neljänneksi. TuTo Hockey voittaa puolivälierissä 4-2.
SaPKo pelaa Suomen Cupin loppuottelussa Hartwall -areenalla. Ketterä voittaa 4-1.
Laitaatsalmen molemmat maantiesillat otetaan käyttöön.
Koronaviruspandemia
2020
SaPKo on Mestiksen runkosarjan neljäs. Koronapandemia keskeyttää Mestis-kauden maaliskuussa 2020.
Mannerheim-ristin ritari numero 95 Tuomas Gerdtin muistoa kunnioitetaan 28.11.2020 SaPKo–Ketterä-ottelussa, ja SaPKo pelaa loppukauden numero 95 kypärätarroin.
Savonlinnan asukasluku on 32 976.
Junamatka Helsinkiin kestää noin 4 tuntia.
2021
Koronapandemia sotkee urheilutapahtumia. SaPKo ja Roki keskeyttävät Mestiksen tammikuussa 2021.
Niko Eronen palkataan joukkueen päävalmentajaksi. Juho Nykänen korvaa Erosen lokakuussa 2021.
2022
Tampere ja Helsinki järjestävät jääkiekon MM-kilpailut.
Ari-Pekka Selin on Suomen valmennusryhmässä voittamassa Suomelle ensimmäistä jääkiekon olympiakultaa Pekingissä 2022.
Kesäkuussa Savonlinnan Pallokerho Oy hakeutuu konkurssiin.
2023
SaPKon puheenjohtaja 2023– Jan-Erik Wasenius
Tampere ja Riika järjestävät jääkiekon MM-kilpailut.
SaPKon U-20 nuoret pelaavat SM-liigassa.
SaPKon juniori Aapo Kurri valitaan U-16 maajoukkueeseen.
SaPKon miesten edustusjoukkue aloittaa Suomi Sarjassa päävalmentajana Juho Nykänen.
SaPKo Hockey Oy perustetaan kevättalvella 2023.