Mestis-infopaketti kaudelle 2018-2019

27.9.2018

Kategoria: Edustusjoukkue

Runkosarjassa pelataan 12 joukkueen nelinkertainen sarja (44 ottelua). Lisäksi pelataan kolmessa neljän joukkueen lohkossa kaksinkertaiset välisarjat. Kokonaisottelumääräksi tulee näin 50 ottelua.

Välisarjalohkot:

TUTO Hockey – KOOVEE – K-Vantaa – LeKi

Peliitat – Ketterä – SaPKo – Jokipojat

RoKi – Hermes – IPK – KeuPa HT

Mestiksen puolivälieriin pääsee 8 joukkuetta. Puolivälierät pelataan otteluparein 1.-8., 2.-7., 3.-6. ja 4.-5.. Ottelut aloitetaan runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentällä ja jatkoon pääsyyn tarvitaan neljä voittoa (pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä). Voittajat jatkavat välieriin. Välierät aloitetaan runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentällä. Jatkoon päässeistä runkosarjassa parhaiten sijoittunut kohtaa runkosarjassa heikoimmin sijoittuneen ja toiseksi paras kohtaa toiseksi heikoimman. Neljä voittoa (pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä) välierissä saavuttaneet joukkueet selviävät loppuotteluihin. Välierien hävinneet joukkueet pelaavat runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentällä yhden ottelun, jonka voittaja voittaa pronssia. Mestiksen loppuottelut aloitetaan runkosarjassa paremmin sijoittuneen kotikentällä. Mestiksen mestaruuteen vaaditaan neljä voittoa (pelataan paras seitsemästä –järjestelmällä).

Sijoille 9.-10. sijoittuneiden kausi päättyy runkosarjaan.

Sijoille 11.-12. sijoittuneet kohtaavat karsinnoissa Suomi-sarjan kaksi (2) parasta otteluparein pelattavassa karsinnassa. Sijalla 11. sijoittunut kohtaa Suomi-sarjan 2. sijoittuneen ja sijalle 12 sijoittunut kohtaa Suomi-sarjan voittajan. Otteluparit pelataan paras seitsemästä -menetelmällä.

Keskeisiä sääntömuutoksia tulevalle kaudelle:

  • Säännöissä painotetaan enemmän tekoa kuin seurausta. Loukkaantuminen ei enää ole määräävä tekijä isoa rangaistusta arvioitaessa. Vastustajan piittaamaton vaarantaminen avainasemassa, ei ainoastaan loukkaantuminen.
  • Uusi sääntö: Myöhästynyt taklaus. Kun kiekko on selkeästi ammuttu/syötetty pois, vastustajaa ei voi taklata, etenkin jos pelaaja on haavoittuvassa asemassa ja taklaajalla on mahdollisuus jättää taklaamatta.
  • Maalia ei hyväksytä, jos se tehdään luistimella tarkoituksellisesti ohjaten. Ainoastaan tahaton kimmoke on sallittu.
  • Kuka tahansa voi ampua rankkarin, ei siis enää ainoastaan rikottu pelaaja
  • Maalivahti ei saa peittää kiekkoa ilman vastustajan painetta
  • Maalialue pienenee.
  • Pelaajalle, joka syöksyy kiekkoa kuljettavan vastustajan jalkoihin pelaten ensin kiekon pois ja sen jälkeen kaataen vastustajan, tuomitaan joka tapauksessa 2 min kampituksesta.
  • Laitataklauksesta tuomitaan jatkossa vähintään 2+10 min.
  • Pitkän jälkeisen aloituksen tahallisesta rikkomisesta seuraa varoituksen jälkeen rangaistus.
  • Teknologian käyttö pelaajapenkillä on sallittua valmennustarkoituksiin (ts. seuranta ja tilastointi), mutta sitä ei saa käyttää millään tavoin yritykseen vaikuttaa tuomariston päätöksiin.

Mestiksen uudistuneet kokoonpanosäännöt kaudelle 2018-2019:

– Omia sopimuspelaajia pitää olla vähintään 15 kpl runkosarjan alkaessa.

– Lainapelaajia Liiga/KHL -seurasta saa olla korkeintaan 5/ottelu.
Ottelukohtaiseen kiintiöön ei lasketa:

  • Omia junioreita eikä omia sopimuspelaajia
  • Maalivahteja

– Liiga/KHL -seuran lainapelaaja on sellainen kenttäpelaaja, jolla:

  • On sopimus Liiga/KHL -seuran kanssa kuluvasta kaudesta missä vaiheessa kautta tahansa tai on näiden seurojen Nuorten joukkueen pelaaja.

– Mestis-seura saa käyttää enintään 15 lainapelaajaa (Liiga/KHL -seuran sopimuspelaajia) aikavälillä syyskuu-joulukuu, ja 20 lainapelaajaa aikavälillä tammikuu-huhtikuu (joista vähintään 15 samaa pelaajaa kuin syksyllä).
Tähän kiintiöön ei lasketa:

  • Omia junioreita eikä omia sopimuspelaajia
  • Maalivahteja


SaPKon Mestis joukkue täydentyy!

20.9.2018

Kategoria: Edustusjoukkue

Rauman Lukon nuori sopimuspelaaja, puolustaja Ville Heinola vahvistaa SaPKon puolustusta toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Hän on ikäluokkansa (18 v) maajoukkuepuolustaja ja saa Savonlinnassa tuntumaa ja kokemusta miesten peleistä. Pelaaja on alustavasti SaPKon harjoitusvahvuudessa 24.9 alkavalla viikolla.

SaPKo kasvatin viimeiset kaksi kautta Jukureiden A-nuorten SM-liigajoukkueessa pelanneen hyökkääjä Sami Aksilan try-out muuttuu tulevan kattavaksi sopimukseksi.

Sami Aksilan sopimuksen myötä SaPKolla on tulevalle kaudelle 15 omaa hyökkääjäsopimusta, joista toki Kasper Piitulainen on poissa harjoitusvahvuudesta.


Etelä-Savon Auto luovutti SaPKon käyttöön uuden Toyota Auriksen

20.9.2018

Kategoria: Edustusjoukkue

Etelä-Savon Autosta, automyjät, Jorma Repo ja Pasi Kettunen luovuttivat uuden Toyota Auris hybridin SaPKolle Pasi Räsäsen käyttöön. Tämä on jo kolmas Toyota Auris hybridi, jolla Pasi on saanut ajaa ja aikaisempiin autohin hän on ollut erittäin tyytyväinen. Auris on hyvin tilava ja todella luotettava auto, suosittele, Pasi toteaa.
SaPKo ja Etelä-Savon Auto ovat tyytyväisiä laadukkaaseen yhteistyöhön.



Suomen Cup 2018, puolivälierät, SaPKo kotona perjantaina! Lippujen hinnat.

10.9.2018

Kategoria: Edustusjoukkue

SaPKon pelit jatkuvat Suomen Cupin puolivälierissä, tällä viikolla! Keskiviikkona kohdataan hallitseva Mestis mestari KeuPa HT Keuruulla ja perjantaina joukkueet jatkavat taistoa Talvisalon Mediatili Areenalla klo.18.30. Perjantaina pelataan ratkaisuun saakka, josta alla tietoa lisää!

Ottelun lipunmyynti alkaa tiistaina SaPKon toimistolta! Kyseiseen peliin myydään vain sisäänpääsylippuja, ennakkoon lipunhinta 7€ ja perjantaina ovelta 10€, erikoisryhmille 2€ alennus lipunhinnasta.

Tämä tieto on otettu www.finhockey.fi -sivuilta (10.9.):
Suomen Cupin puolivälieräparit on arvottu. Aiemmista kierroksista poiketen arvonnassa ei enää käytetty tässä vaiheessa mitään painotuksia. Otteluohjelma on julkaistu tulospalvelussa. Ottelut pelataan 12. ja 14.9. paras kahdesta -menetelmällä. Mikäli kahden ottelun jälkeen (3 x 20 min, ei jatkoaikaa) pisteet ovat tasan, ratkaistaan otteluparin voittaja toisen osaottelun jälkeen pelattavassa jatkoeräottelussa (20 min, ei maalista poikki vaan pelataan kokonaan). Mikäli jatkoerä päättyy tasan, ratkaistaan voittaja voittomaalikilpailussa.

Puolivälieräparit:
KeuPa HT – SaPKo
Karhu HT – Hermes
Peliitat – IPK
KOOVEE – Ketterä



TPS:n puolustaja Eetu Pylkkänen vahvistaa SaPKoa

5.9.2018

Kategoria: Edustusjoukkue

TPS:n sopimuspelaaja, puolustaja Eetu Pylkkänen vahvistaa SaPKon puolustusta toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.

Useita ikäluokkiensa maaotteluita pelannut Espoolaistaustainen rightin pelaaja saapuu Savonlinnaan keskiviikkona ja on alustavasti mukana jo Suomen Cupin otteluissa tulevana viikonloppuna.

TPS:llä on oikeus kutsua pelaaja takaisin Turkuun tarvittaessa!


SaPKo 90: SaPKon ja Ilveksen historia ulottuu pääosin 1960 ja 1970 luvun taitteeseen vanhan Mestaruusarjan ajalle

3.9.2018

Kategoria: Edustusjoukkue

1931 perustettu jääkiekkoseura Tampereen Ilves on urheilullisessa menestyksessään aivan ylivertainen moneen kilpakumppaniinsa verrattuna: Jääkiekon Sm-sarjassa tai Sm-liigassa 16 kultaa, 9 hopeaa ja 12 pronssia ja aikanaan pelatussa ja nyt 2017 uudestaan käynnistyneessä  Suomen Cupissa 4 mitalia.

Lisäksi Tampereen Ilves on valittu 8 kertaa vuoden jääkiekkoseuraksi. Myös junioripuolella menestys on ollut valtakunnallisesti aina huippuluokkaa!

Jäädytettyjen pelipaitojen nimet ja pelinumerot kertovat omalla tavallaan, siitä minkälaista jääkiekkotyötä Tampereen Ilveksessä on tehty:

  • Jarmo Wasama (traagisesti liikenneonnettomuudessa 1966  kuollut Jarmo Wasama oli varmasti aikansa lahjakkaimpia pelaajia maailmassa)
  • Aarne Honkavaara (yksi  Suomalaisen jääkiekon suurista persoonista sotien jälkeen pelaajana ja toimihenkilönä)
  • Risto Jalo (entinen pelaaja ja nykyinen toimitusjohtaja)
  • Lasse Oksanen (mm. 282 A-maa-otteluaja pitkä ura kotimaan Mestaruussarjassa)
  • Jorma Peltonen (mm: Sm-sarjan paras pistemies 5:nä kautena 1960-luvulla ja Sm-sarjan 2 nopeinta syöttöpistettä 6:ssa sekunnissa 2.11.1967)
  • Jukka Tammi (mm: olympiahopeaa 1988 ja maailmanmestaruus 1995 sekä 15 kautta Sm liigassa)
  • Raimo Helminen ( mm. 331 A-maa-ottelua)

SaPKo on kohdannut Ilveksen viimeksi sarja-otteluissa samassa sarjassa 47 vuotta sitten talvella 1971. SaPKon urheilullinen menestys ei ole kovin mairitteleva Ilveksen kanssa pelattujen virallisten sarja-otteluiden osalta vuosikymmenten takaa:

  • 4.12.1966  SaPKo – Ilves  2-4 (ottelun pöytäkirjan on nähtävänä myöhemmin)
  • 2.2.1967 Ilves – SaPKo  12-1
  • 24.11.1968 Ilves – SaPKo 5-2
  • 9.2.1969 SaPKo – Ilves 1-3
  • 1.11.1969 SaPKo – Ilves 0-3 (kauden avausottelu)
  • 18.1.1970 Ilves – SaPKo 4-3
  • 15.11.1970 SaPKo – Ilves 2-3
  • 26.1.1971 Ilves-SaPKo 7-1

1967 Suomen Cupin puolivälierissä SaPKo tiputti Ilveksen numeroin 6-1 edeten sitten aina finaaliin asti.

Suomen Cupin ottelussa 1971 3.kierroksella Ilves tiputti SaPKon jatkosta puolivälierissä.

Yhtenä yksittäisenä KESKINÄISENÄ A-nuorten otteluna voidaan mainita, että  1967 pelatussa nuorten Mestaruusarjan loppu-ottelussa Ilves löi SaPKon Savonlinnan uuden karhealla tekojäällä maalein 3-1.

Vanhemmat katsojat muistavat SaPkon ja Ilveksen mm. allamainittujen jääkiekkokeräiylykorttien kautta:

Alla olevassa kuvassa mm. todellinen Ilves legenda Lasse Oksanen sekä selin nro 16 Jorma peltonen.

Lähde: jääkiekkokeräilysarja 1970-1971 / Pekka Linden

1960-1970 lukujen taitteessa jo vuonna 1929 perustettu Savonlinnan Pallokerho pelasi neljän kauden ajan silloisessa SM-sarjassa. Sen jälkeen Savonlinnassa on pelattu joko toiseksi tai kolmanneksi korkeimmalla sarja tasolla.

SaPKon mestaruussarjan aikaisessa keräilykorttisarjassa vuodelta 1970-1971 on vanhemmalle väelle tuttuja kasvoja tai ainakin nimiä! Samaan ajan kohtaan 1960-luvun mestaruussarjavuosiin liittyy myös kuva SaPKon harjoitusleiristä Tampereen Hakametsän jäähallista. Kuka tunnistaa pelaajat?

SaPKo Tampereella 1960-luvulla leirillä.

Keräilykorttisarjassa 1970-1971.

SaPKon mestaruussarjan aikaisista pelaajista Raimo Turkulainen muistaa Ilveksen rehtinä vastustajana. “Joukkue oli Suomen oloissa erittäin taitava”. Lasse Oksanen, Jorma Peltonen, Pekka leimu ja Hakasen veljekset olivat taitavia pelaajia silloisessa SM-sarjassa. Rase muistaa erityisesti nuorena poikana käymänsä Pohjola leirin, missä tutustui Ilveksen pelaajiin. Siihen aikaan leiriä pidettiin Vierumäellä mm. lammen jäällä!

Erityisesti Rase haluaa erikseen mainita nuorena miehenä traagisesti liikenneonnettomuudessa 1966 menehtyneen Jarmo Wasaman, joka oli varmasti yksi lahjakkaimpia pelaajia Suomessa siihen aikaan. Toinen merkittävä Ilves hahmo oli jo silloin pitkän maajoukkueuran tehnyt Lasse Oksanen.

Vastustajana Ilves SaPKolle Rasen mukaan Mestaruussarjassa vaikea. Kaikki sarjaottelut neljällä kaudella hävittiin, mutta Suomen Cupin välierässä SaPKo onnistui tiputtamaan Ilveksen joko syksyllä 1967.

Toinen SaPKo legenda Jyrki Turunen muistaa myös Ilveksen erittäin taitavana joukkueena,” jolle yleensä hävittiin, vaikka joskus lähelle päästiinkin”.

Alla olevissa Uuden Suomen lehtileikkeistä ja SaPKo-Ilves ottelun pöytäkirjasta pääsee muistelemaan seurojen pelihistoriaa:

Uusi Suomi 21.11.1968 Ilves – SaPKo ottelun jälkeen:

Uusi Suomi 9.2.1969 SaPKo – Ilves ottelun jälkeen:

Uusi Suomi 1.11.1969 SaPKo – Ilves ottelun jälkeen: 

Uusi Suomi 15.11.1970 SaPKo – Ilves ottelun jälkeen:

Uusi Suomi 26.1.1971 SaPKo – Ilves ottelun jälkeen:

Alla SaPKo-Ilves ottelun pöytäkirja 4.12.1966 pelatusta ottelusta Talvisalossa.

Keväällä 1995 SaPKo pelasi ja karsi paikasta SM-liigaan Tampereen Ilveksen kanssa.

Karsintojen ensimmäiseltä kierrokselta SaPKo eteni jatkoon pudottamalla KooKoon ja toisella kierroksella vastaan luisteli, SM-liigan runkosarjassa viimeiseksi jäänyt, nimivahva Ilves. Ilveksen riveissä pelasivat muun muassa Jukka Tammi, Reijo Mikkolainen, Pasi Huura, Pasi Määttänen ja Martti Järventie.

Ilves – SaPKo sarjan ennakko spekulointia keväällä 1995 tulevat-maajoukkuevalmentajat Jalonen ja Dufva.

SaPKon silloinen valmentaja Risto Dufva muistelee pelattua sarjaa:

– Se oli henkilökohtaisella tasolla aika jännä paikka, koska olin silloin ensimmäistä kautta päävalmentajan postilla. Se oli kuitenkin urheilullisesti hyvä suoritus, niin kyllä siitä jäi mukavat muistot.

– Muistan kun mentiin ensimmäiseen peliin legendaariseen Hakametsään, niin oli siinä monelle pojalle ihmettelemistä. Ei meille veikkauksissa paljoa mahdollisuuksia annettu, mutta pelattiin hyvät pelit, ja kerran voitettiin Tampereella.

Keväällä -95 SaPKon riveissä kiekkoilivat muun muassa sittemmin komeat urat pelanneet nuorukaiset Jukka Laamanen, Marko Leinonen ja Tommi Turunen. Karsintapelit vetivät Talvisalon hallin täyteen ja paikasta liigaan pelattiin tosissaan, mutta vaakakupissa realiteetit löivät vasten kasvoja.

llves voitti tuossa kyseisessä ottelusarjassa kaksi ensimmäistä ottelua ja pääsi katkaisemaan sarjaa kotikentälleen Hakametsään. Dufva muistelee, että joutui vielä kaivamaan kaniinia hatusta Hakametsän käytävillä.

– Eräs vanha tuttu tuli siellä vastaan ja totesi, ettei teillä ole tässä enää mitään mahdollisuuksia. Teillähän miehet odottavat jo kotimatkaa ja saunailtaa. Ajattelin, että niinhän se taitaa olla, ja pohdin, että miten tässä saadaan vielä joukkue syttymään.

– Yritin sitten soittaa seuran jo edesmenneelle puheenjohtajalla Ake Rinkiselle, että jos tänään voitetaan, niin voidaanko luvata jokaiselle pelaajalle tuhat markkaa. Se oli silloin iso raha, kun ei meillä juuri pelaajapalkkioita makseltu. En saanut Akea kiinni, mutta seuran toinen vahva mies Kajannon Jorma pelimiehenä sen lupasi. Niinhän sitten Aksilan Seppo oli maalilla kuin mustekala, Jukka Laamanen yllätti Jukka Tammen lämärillä puolesta kentästä ja venytettiin sarja vielä neljänteen peliin. Puheenjohtaja soitti ja onnitteli pelin jälkeen, mutta siitä se into hiipui kun ilmoitin, että huomiseksi pitää kaivaa 25 tuhatta rahaa, muistelee Dufva.

Ilves säilytti lopulta paikkansa SM-liigassa voittamalla karsintojen viimeisessä vaiheessa kaatamalla SaiPan otteluvoitoin 3-0.

Nousua SaPKon riveissä keväällä 1995 oli tavoittelemassa myös nykyinen päävalmentaja Pasi Räsänen, toimitusjohtaja Petri Karppanen sekä SaPKon valmentajana 2005-2008 toiminut Jori Kokkonen.

Ottelusarjan Ilves -SaPKo yleisömäärät keväällä 1995

09.03.1995 Ilves – SaPKo 3 – 1, yleisömäärä  3281
11.03.1995 SaPKo – Ilves 1 – 3, yleisömäärä  2477
12.03.1995 Ilves – SaPKo 2 – 5, yleisömäärä  3201
14.03.1995 SaPKo – Ilves 1 – 3, yleisömäärä  2359

Lähde Itä-Savo, SaPKo-Ilves 11.3.1995

Yllä olevassa kuvassa äärimmäisenä oikealla näkyvä maalivahti ja useaan otteeseen myöhemmin SaPKon valmennustiimissäkin vaikuttanut Marko Leinonen muisteli ottelusarjaa seuraavasti:

Ei kun sä tulet Savonlinnaan pelaamaan” näin aloitti Risto Dufva puhelun. Siitä alkoi hieno kauden kestävä matka, joka huipentui hienosti.

Itselle ensimmäinen kausi poissa Jyväskylästä. Paljon peliaikaa, takana onneksi vahva maalivahti kollega joka kannusti ja auttoi. Runkosarja ylemmässä keskikastissa, pieni notkahdus lopussa, kun Bobi Koivunen siirtyi Raumalle. Kuitenkin runkosarjan viides ja vastaan KooKoo. Tasainen sarja, jossa Riston ajama puolustuspeli tuskastutti vastustajan. Voitoin 3-1 jatkoon, ratkaisuottelussa täyttyvä Talvisalon halli näki hienon 5-1 voiton, Dogi Turunen kaksi maalia.

Huipennus oven takana: Liigakarsintaan, jossa vastaan legendaarinen Ilves. Tampereella ensimmäinen ottelu vähän hallin valoja katsoen, kuitenkin haastaen. Niukka tappio 3-1.

Toinen ottelu ja Talvisalo täyttyy. Huikea tunnelma astella pässipaidassa kentälle. Kannustusta ja mölinää, ei varmasti mukava paikka vastustajalle. Kuitenkin samoilla lukemilla niukka tappio 3-1. Kolmas ottelu, kollega Seppo Aksila liekeissä. Huikea ottelu ja hieno voitto.

Haastattelija ilmeisesti kysyi pelin jälkeen Sepolta: Luulet sä olevas joku James Bond? En tiedä, mut jotain samaa meis on, vastasi kaiketi Aksilan Seppo. Tästäköhän yksi laulu on syntynyt…. Neljänteen otteluun. Jälleen Talvisalo täyteen. Meteli ja tunnelma mahtava. Tasainen ottelu jälleen, mutta samoilla 3-1 numeroilla tappio. Minun kauden kestänyt matka SaPKon paidassa pelaajana, päättyi tuohon iltaan. Edelleen muistelen lämmöllä tuota tunnelmaa ja kannustusta, jota joukkueemme tuolloin sai”.

Marko #33 SaPKo 1994-1995
Savonlinnassa 29.08.2018

Yllä olevassa kuvassa on numerolla 27 pelaava Vesa Pietarinen muistaa SaPKo-Ilves ottelusarjaa seuraavasti:

“Ilves otteluita edelsi hieno pudotuspelisarja KooKoo:ta vastaan. Oltiin selvästi parempia ja pudotettiin sarja kakkonen. Ennen pleijjareita jäi mieleen valmentaja Risto Dufvan psyykkaus: ”Kaikki peliin, voi olla ettei osa pääse koskaan tämän pidemmälle”. En ois uskonu miten oikeessa koutsi oli.

Liigakarsinnat alkoivat Tampereella. Urheiluruutukin oli paikalla. Tässä SM-Liiga olisi voinut auttaa divarijoukkuetta, sillä jos Tampereella olis tullu rupasti turpaan, niin Talvisalossa ei välttämättä olisi ollu tuhatta katsojaa.

Kaksi ensimmäistä peliä oli tiukkoja maalin pelejä, en muista tulosta, viimeinen tyhjiin.

OK, Ilves oli niskan päällä. Siellä oli muutama maajoukkuepelaaja (Tammi ja Peltomaa), ilkeitä pakkeja (Huura ja Henrikson) sekä lupaavia nuoria (Järventie ja Hautamaa). Ilveksellä ei ollu oikein kunnon ykkössentteriä, varmaan ihan hyvä, muttei tuu nimi mieleen. Meillä oli Hipe Hirn. Mainittakoon, että Ilves sai SM-hopeeta muutama vuosi myöhemmin.

Kolmas peli oli taas Tampereella. Oltiin otteluvoitoissa 0-2 tappiolla ja sarja katkolla. Yksi lisä kotipeli ja täys halli tekis seuran taloudelle varmasti hyvää. Seuran johto lupasi voitosta bonusta 1000mk/pelaaja.

Tässä täytyy mainita, että -95 tonnilla sai bensaa yli 200l. Ykkösveskari Leinonen vaihdettiin Aksilaan ja bussilla Tampereelle. Sillo Sapkolla oli vielä oma bussi. Varmasti hirvein, mitä Hakametsässä oli sinä talvena vieraillut. Videot alko toimimaan, kun lämpötila oli noussut yli +15 asteen.

Aksila pelas elämänsä pelin. Nollas mm. Janne Sevan läpiajon ja tyhjän maalin jäätävällä pyörähdys/hanska torjunnalla. Seva tais tuulettaa maalia vähän liian aikaisin. Pelin jälkeen kaikkitietävä Tamperelainen jääkiekkolehdistö huuteli hallin käytävillä, kuka teistä on Aksila. Sepon kasvattajaseura Kemin Lämärikään ei jääny toimittajille mieleen ensimmäisellä kerralla. Voitto ja ainakin yksi lisäpeli Talvisaloon.

Bonuksista neuvoteltiin Savonlinnassa, ja lopulta, nekin jotka jäivät kotiin, saivat bonuksen. Joukkue on aina joukkue. Tosin osalta tais bonuksen mennä korttipöydässä, ennen kuin niitä oli edes jaettu.

Neljäs peli Talvisalossa. Ilves vaihto kokoonpanoa kai hiukan. Hävittiin niukasti, en taaskaan muista paljon. Oisko tullu vika tyhjiin. Kausi ohi. Kukaan ei päässy kisoihin. Ilvekseltä pääsi Jukka Tammi. Aina voi spekuloida koppimusiikilla. Tommi Turusen soittamat Abba ja Laura Voutilainen ei vaan riittäny”.

 Savonlinnassa elokuussa 2018 Vesa Pietarinen

Pelaajaliikennettä

Nykyisin SaPKo valmennustiimiin kuuluva Jarmo Myllys teki läpimurtonsa aikanaan 1980-luvun alussa SaPKon ja Ilveksen ja Satakunnan Lennoston kautta maailmalle. Tuukka Rask siirtyi Ilvekseen nuorena koulupoikana vuonna 2003 myös Savonlinnasta. Tuukka on NHL:ssä tällä hetkelläkin, huippumaalivahtien kärkikastia ja tärkeä lenkki Bostonin menestymisessä.

Toiseen suuntaankin on ollut pelaajaliikennettä. Savonlinnaan saapui nuori maalivahti Jari Kaarela Ilveksestä kaudeksi 1978-1979. “Kaakku” pelasi Savossa 2 kautta ja eteni pelaajana aina NHL:ään asti ja on sittemmin tehnyt pitkän valmentaja-uran Suomen maajoukkueessa ja viime vuosina Venäjällä.

Viime vuosien Ilves kasvateista nykykatsojat muistavat varmasti 2017 SaPKon Mestis mestaruuden yhtenä kapellimestarina toimineen Teemu “Leppi” Lepauksen, joka palasi kasvattajaseuraansa keväällä 2017 kahden SaPKo kauden jälkeen.

Alla olevassa kuvissa Jamo Ilveksessä 1980-luvun alussa ja Tuukka vuosia myöhemmin.

Seurojen välisestä yhteistyöstäkin on joskus 1980-luvulla keskusteltu…

 

Kaikille oikein mukavaa, alkavaa SaPKon 90 -vuotisjuhlakautta!

Savonlinnassa/Tuusulassa 2.9.2018
SaPKon joukkueenjohtaja

Pekka Linden

Lähteet: Lehtiartikelit: Itä-Savo ja Uusi Suomi, Yle Etelä-Savo (2017), jääkiekkokirja 1970-1971 / Linden
Kuvat: Jääkiekkomuseo ja Itä-Savo
Haastattelut: Raimo Turkulainen, Jyrki Turunen, Marko Leinonen ja Vesa Pietarinen


SaPKon viime tilikausi oli tappiollinen

31.8.2018

Kategoria: Edustusjoukkue

SaPKon viime kauden urheilullinen tulos oli jälleen erinomainen. Runkosarjassa päädyimme toiseksi vain pisteen erolla voittajaan ja välierät menivät seitsemänteen
ottelun asti. Joukkue motivoitui ja taisteli joukkueelle pronssimitalit kauden päätteeksi.

Taloudellisestikin kausi oli negatiivinen ja lopullinen tilikauden tulos päätyi tulokseen noin -62 000€ tappiolliseksi. Tulokseen tappiollisuuteen vaikutti suurimmalta osin panostukset toimihenkilöorganisaation lisäämiseen. Se kattaa lähes kokonaan tuo tappion. Tulos sinänsä muilta osin on pysynyt aikalailla samalla tasolla kuin aikaisemmin. Saimme kasvua liikevaihtoon sen 20 000€, jota tavoittelimme budjetissa.

Olemme asettaneet tiukan budjettitavoitteen, jonka tavoitteena on positiivinen tulos kauden päätteeksi. Lisäksi hallitus on päättänyt vieläkin tarkemmasta toiminnan- ja
tuloksen seuraamisesta. Hyvän kausikorttikampanjan kautta saamamme myynnin johdosta, tulemme panostamaan ottelutapahtumiin entistä enemmän ja odotamme niistä lisää tuloja.

Seuralla on 90-vuotisjuhlavuosi, jonka tiimoilta tulemme tekemään erilaisia tempauksia. Juhlakauden huipennus on juhlaottelu 2.2.2019, kun pelaamme Jokipoikia vastaan ja sen jälkeen kokoonnumme Juhlagaalaan. Kaikista juhlavuoden tempauksista informoimme pikku hiljaa kauden aikana.

Lisätiedot: Petri Karppanen (toimitusjohtaja)


1 2 3 4 5 13